05.01.2007
MOLYBDEENI, UNOHDETTU HIVENAINE
 
Molybdeeni on elintärkeä hivenaine ja siksi sitä on saatava ravinnon mukana.  Molybdeenia tarvitaan kehossa sulfiittien muuttamiseen sulfaateiksi ja siksi sillä näyttäisi olevan tärkeä merkitys sellaisen astman hoidossa, johon liittyy sulfiitti-yliherkkyyttä. Molybdeeni osallistuu myös kehon happamuuden (pH) säätelyyn. Vaikka molybdeeniä tarvitaan normaalisti hyvin pieniä määriä, se on ainakin kolmen hyvin tärkeän entsyymin apuaine ja sitä tarvitaan raudan aineenvaihduntaan. Molybdeenin avulla maksaan varastoitunut rauta saadaan liikkeelle ja kudokset saavat happea.
 
Molybdeeni toimii entsyymi-systeemissä, joka pystyy eliminoimaan haitalliset typpiyhdisteet kehosta ja muuttamaan ne virtsahapoksi, joka erittyy pois virtsan mukana. Erityisen tärkeä molybdeeni on aldehydioksidaasin toiminnalle (alkoholin poltto maksassa = krapulaentsyymi). Molybdeeni näyttäisi pystyvän elimoimaan syöpää aiheuttavia kemikaaleja, koska alueilla, joissa maaperässä on vähän molybdeeniä, esiintyy 30 % enemmän pohjukaissuolisyöpää.
 
Molybdeenia tarvitaan hiilihydraattiaineenvaihdunnassa ja se saattaa parantaa fluorin hyväksikäyttöä hampaitten suojana (hammaskiille sisältää runsaasti molybdeeniä). Molybdeeni saattaa myös edistää unen tuloa. Koska sillä on taipumus kohottaa kehon emäksisyyttä siitä saattaa olla hyötyä syövän, virusten ja parasiittien torjunnassa.
 
Molybdeenin on myös todettu alentavan kolesteroli-, triglyseridi- ja fosfolipiditasoja, lisäksi sen on todettu tehostavan kehon omien antioksidantti-molekyylien, kuten superoksidi dismutaasin (SOD), katalaasin (CAT) ja glutationiperoksidaasin (GPx) aktiivisuutta.
 
Molybdeeni vaikuttaa kuparin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan, siksi molybdeenilla voidaan poistaa maksaan kertynyttä kupariylimäärää.
 
Jos käyttää runsaasti rikkipitoisia aineita, kuten metyylisulfonyylimetaania (MSM) yli kuukauden, lisäravinteena tulisi ottaa kelatoitua molybdeeniä vähintään 150 ug päivässä 

Molybdeenille ei ole päivittäistä vähimmäis-saantisuositusta (RDA), mutta 300 ug päivässä pidetään turvallisena annoksena jatkuvassa käytössä ja 10.000 ug lyhytaikaisessa käytössä.
 
Kirjallisuusviitteet:

 *Saraswathi R, Panneerselvam, Swaminathan G. Effect of sodium molybdaatti on the status of lipids, lipidperoxidation and antioxidant systems in alloxan-induced diabetic rats. Clinica. Chimica Acta 2004. 345: 93-98.
 *Johnson JL, Wuebbens MM, Mandell R, et al. Molybdenum cofactor deficiency in a patient previously characterized as deficient in sulfite oxidase. Biochem Med Metabol Biol 1988;40:86–93.
    *Momcilovic B. A case report of acute human molybdenum toxicity from a dietary molybdenum supplement-a new member of the ”Lucor metallicum” family. Arh Hig Rada Toksikol 1999;50:289–97.
 *Chan S, Gerson B, Subramaniam S. Quest Diagnostics Incorporated Nichols Institute, San Juan Capistrano, California, USA. The role of copper, molybdenum, selenium, and zinc in nutrition and health. Clin Lab Med 1998 Dec;18(4):673-85. 


Takaisin artikkeleita sivulle