08.10.2008
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA - PIILEVÄ KANSANTAUTI ?
Uupumus, ylipaino, depressio ja dementia ovat yleensä vanhenemisen mukanaan tuomia ongelmia. Monet näistä vaivoista johtuvat kuitenkin kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jota ei usein osata ottaa huomioon ja tehdään virhediagnooseja. Uusimpien tutkimusten mukaan arviolta 3-5 % väestöstä kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Vaiva on kuitenkin havaittavissa ja hoidettavissa, joskus jopa luontaislääketieteen menetelmin.
Kilpirauhanen on perhosen muotoinen elin kaulassa. Se koostuu pienistä pusseista, jotka sisältävät runsaasti jodia sisältävää tyroglobuliinia ja kahta kilpirauhashormonia T4:sta (tetrajodotyroniinia) ja T3:sta (trijodotyroniinia), joista T3 on aktiivisin vaikka sitä tuotetaan vähiten. Nämä hormonit vaikuttavat lähes kaikkiin aineenvaihdunnan prosesseihin, ensisijaisesti energian tuotantoon. Riittämätön kilpirauhashormonien tuotanto voi aiheuttaa ummetusta, heikotusta, masennusta, päänsärkyä, painonnousua, nesteen kertymistä, muistin heikkenemistä, lihas- ja nivelkipuja ja monia muita vaivoja. Tämän vuoksi kilpirauhasen vajaatoimintaa kutsutaankin usein suureksi ”imitaattoriksi”.
Epäillessään kilpirauhasen toimintahäiriöitä lääkärit määräävät yleensä kahteen perustutkimukseen, joissa seerumista määritetään TSH-hormoni (tyreotropiini) ja vapaa T4. Näillä testeillä pystytään usein paljastamaan selkeimmät vajaatoimintatapaukset. Ongelmana on kuitenkin kaikille soveltuvan TSH-hormonin viitealueen määrittäminen. On havaittu, että jo viitealueen reuna-alueilla olevat tulokset saattavat eräillä ihmisillä aiheuttaa vajaatoimintaoireita. Onkin odotettavissa, että viitearvot muuttuvat uuden tutkimustiedon myötä samaan tapaan kuin aluksi 8 mmol/l kokonaiskolesteroliarvoa pidettiin normaalina, mutta nyt suositellaan sen alentamista alle 5 mmol/l. Muita tärkeitä kilpirauhastutkimuksia ovat vapaa T3:n, käänteinen T3:n ja kilpirauhasvasta-aineet. Ongelmatapauksissa kannatta aina kääntyä erikoislääkärin puoleen, joka on perehtynyt kilpirauhasproblematiikkaan.
Kilpirauhasen toiminta on kytköksissä myös lisämunuaisten toimintaa, joiden erittämä kortisoli (stressihormoni) aktivoi aivolisäkkeen toimintaa. Stressillä on taipumusta kohottaa kortisolitasoja, joka vuorostaan lisää insuliinin eritystä. Tämä saattaa usein johtaa insuliiniresistenssiin ja kortisolin ylituotantoon. Kortisolitasoja voidaan mitata esimerkiksi sylkitestillä. Lisääntynyt kortisoli saattaa johtaa kilpirauhashormonin (T3) muodostumisen estymiseen. Myös alhaiset progesteroni-tasot 30-50 vuotiailla naisilla voivat aiheuttaa kilpirauhasen autoimmuunisairauksia.
Kilpirauhasen toimintaa voivat haitata myös kehoon kertyneet raskasmetallit kuten elohopea, lyijy ja arseeni. Suomessa 1940-luvulla ruokasuolaan alettiin lisätä jodia, koska sen havaittiin ehkäisevän struumaa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet monet tärkeät hivenaineet, joiden puutos voi vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan. Kilpirauhaselle tärkeitä hivenaineita jodin lisäksi ovat seleeni, sinkki, kupari, magnesium ja mangaani. Muita lisäravinteita, joita käytetään kilpirauhasongelmissa ovat: A-vitamiini, B12 ja B-yhdistelmävitamiinit, C- ja E-vitamiini, ubikinoni ja tyrosiiniaminohappo.
Kirjallisuusviitteet
1. Hollowell JG, Staehling NW, Flanders WD, et al. Serum thyrotropin, thyroxine and thyroid antibodies in the United States population (1988 to 1994): National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES III). J Clin Endocrinol Metab. 2002 Feb;87(2):489-99.
2. Mazzaferri EL. Adult hypothyroidism. Manifestations and clinical presentation. Postgraduate Medicine. 1988;79:64-72.
3. Redmond GP. Hypothyroidism and women’s health. Int J Fertil Womens Med. 2002 May;47(3):123-7.
4. Tachman ML, Guthrie GP Jr. Hypothyroidism: diversity of presentation. Endocr Rev. 1984;5(3):456-65.
5. American Association of Clinical Endocrinologists. AACE medical guidelines for clinical practice for the evaluation and treatment of hyperthyroidism and hypothyroidism. Endocrine Practice. 2002;8.
6. Hak AE, Pols HA, Visser TJ, Drexhage HA, Hofman A, Witteman JC. Subclinical hypothyroidism is an independent risk factor for atherosclerosis and myocardial infarction in elderly women: the Rotterdam Study. Ann Intern Med. 2000 Feb 15;132(4):270-8.
7. Vanderpump MP, Turnbridge WM. Epidemiology and prevention of clinical and subclinical hypothyroidism. Thyroid. 2002 Oct;12(10):839-47.
8. Weetman AP. Hypothyroidism: screening and subclinical disease. BMJ. 1997 Apr 19;314(7088):1175-8.
9. Pop VJ, Maartens LH, Leusink G, et al. Are autoimmune thyroid dysfunction and depression related? J Clin Endocrinol Metab. 1998 Sep;83(9):3194-7.
10. Davis JD, Stern RA, Flashman LA. Cognitive and neuropsychiatric aspects of subclinical hypothyroidism: significance in the elderly. Curr Psychiatry Rep. 2003 Oct;5(5)384-90.
11. Dugbartey AT. Neurocognitive aspects of hypothyroidism. Arch Intern Med. 1998 Jul 13;158(13):1413-8.
12. Burmeister LA, Ganguli M, Dodge HH, Toczek T, DeKosky ST, Nebes RD. Hypothyroidism and cognition: preliminary evidence for a specific defect in memory. Thyroid. 2001 Dec;11(12):1177-85.
13. Stagias JG, Marignani P. Diarrhea, constipation, and hypothyroidism. J Clin Gastroenterol. 1994 Jun;18(4):347.
14. Bertoli A, Fusco A, Andreoli A, et al. Effect of subclinical hypothyroidism and obesity on whole-body and regional bone mineral con- tent. Horm Res. 2002;57(3-4):79-84.
15. Krassas GE, Pontikides N, Kaltsas T, et al. Disturbances of menstruation in hypothyroidism. Clin Endocrinol. 1999 May;50(5):655-9.
16. Mazzaferri EL, Surks MI. Recognizing the faces of hypothyroidism. Hosp Pract (Off Ed). 1999 Mar 15;34(3):93-6,101-5,109-10.
17. Schoenfeld PS, Myers JW, Myers L, LaRocque JC. Suppression of cell-mediated immunity in hypothyroidism. South Med J. 1995 Mar;88(3):347-9.
18. Hanczycowa H, Lubczynska-Kowalska W. Fatty liver degeneration in hypothyroidism. Pol Tyg Lek. 1977 Nov 7;32(45):1765-6.
19. Canaris GJ, Manowitz NR, Mayor G, Ridgway EC. The Colorado Thyroid Disease Prevalence Study. Arch Intern Med. 2000 Feb 28;160(4):625-34.
20. Ineck BA, Ng TM. Effects of subclinical hypothyroidism and its treatment on serum lipids. Ann Pharmacother. 2003 May;37(5):725-30.
21. Cappola AR, Ladenson PW. Hypothyroidism and atherosclerosis. J Clin Endocrin Metab. 2003 Jun;88(6):2438-44.
22. Meier C, Staub JJ, Roth CB, et al. TSH-controlled L-thyroxine therapy reduces cholesterol levels and clinical symptoms of subclinical hypothyroidism: a double blind, placebo-controlled trial (Basel Thyroid Study). J Clin Endocrin Metab. 2001 Oct;86(10):4860-6.
23. Coleman R, Hay RJ. Chronic mucocutaneous candidosis associated with hypothyroidism: a distinct syndrome? Br J Dermatol. 1997 Jan;136(1):24-9.
24. Samaan NA. Hypoglycemia secondary to endocrine deficiencies. Endocrin Metab Clin North Am. 1989 Mar;18(1):145-54.
25. Shah JH, Cerchio GM. Hypoinsulinemia of hypothyroidism. Arch Intern Med. 1973 Nov;132(5):657-61.
26. Green ST, Ng JP. Hypothyroidism and anaemia. Biomed Pharmacother. 1986;40(9):326-31.
27. Ascheim DD, Hryniewicz K. Thyroid hor- mone metabolism in patients with congestive heart failure: the low triiodothyronine state. Thyroid. 2002 Jun;12(6):511-5.
28. Pedersen O, Richelsen B, Bak J, et al. Characterization of the insulin resistance of glucose utilization in adipocytes from patients with hyper- and hypothyroidism. Acta Endocrin. 1998; 119:228-34.
29. Perros P, McCrimmon RJ, Shaw G, Frier BM. Frequency of thyroid dysfunction in diabetic patients: value of annual screening. Diabet Med. 1995 Jul;12(7):622-7.
30. Gpyal RK, Kumar R, McNeill JH. Pharmacological evidences for the associa- tion of hypothyroidism with diabetes mellitus. Ind J Pharmacol. 1990;22:71-7.
31. Teitelbaum J. How CFS, fibromyalgia, or stress can make you gain weight. Townsend Letter. 2004;249:144-6.
32. Monzani F, Caraccio N, Del Guerra P, Casolaro A, Ferrannini E. Neuromuscular symptoms and dysfunction in subclinical hypothyroid patients: beneficial effect of L- T4 replacement therapy. Clin Endocrinol. 1999 Aug;51(2):237-42.
33. Taniyama M, Honma K, Ban Y. Urinary cortisol metabolites in the assessment of peripheral thyroid hormone action: application for diagnosis of resistance to thyroid hormone. Thyroid. 1993;3(3):229-33.
34. Vantyghem MC, Ghulam A, Hober C, et al. Urinary cortisol metabolites in the assessment of peripheral thyroid hormone action: overt and subclinical hypothyroidism. J Endocrinol Invest. 1998 Apr;21(4):219-25.
35. Akande EO. Plasma concentration of gonadotrophins, oestrogen and progesterone in hypothyroid women. Bri J Obst Gyn. 1975;82:552-6.
36. Bradlow HL, Fukushima DK, Zumoff B, Hellman L, Gallagher TF. Influence of thyroid hormone on progesterone transformation in man. J Clin Endocrinol Metab. 1966 Aug;26(8):831-4.
37. Kelso GF, Porteous CM, Hughes G, et al. Prevention of mitochondrial oxidative damage using targeted antioxidants. Ann NY Acad Sci. 2002 Apr;959:263-74.
38. Food and Nutrition Board, Institute of Medicine. Dietary Reference Intakes for Vitamin A, Vitamin K, Arsenic, Boron, Chromium, Copper, Iodine, Iron, Manganese, Molybdenum, Nickel, Silicon, Vanadium, and Zinc. Washington, DC; National Academy Press; 2002. Available at: www.nap.edu/books/0309072794.html. Accessed June 24, 2004.
39. Lall SB, Singh B, Gulati K, Seth SD. Role of nutrition in toxic injury. Indian J Exp Biol. 1999 Feb;37(2):109-16.
40. Neve J. Physiological and nutritional importance of selenium. Experientia. 1991 Feb 15;47(2):187-93.
41. Bunevicius R, Kazanavicius G, Zalinkevicius R, Prange AJ Jr. Effects of thyroxine as compared with thyroxine plus triiodothyronine in patients with hypothyroidism. N Engl J Med. 1999 Feb11;340(6):424-9.
42. Wagner H, Norr H, Winterhoff H. Plant adaptogens. Phytomedicine. 1994;1:63-76.
43. Tomoda M, Hirabayashi K, Shimizu N, Gonda R, Ohara N, Takada K. Characterization of two novel polysaccha-rides having immunological activities from the root of Panax ginseng. Biol Pharm Bull. 1993 Nov; 16(11):1087-90.