Onko Detox –hoidoissa ja puhdistuskuureissa järkeä?

 

Timo Lehto, biokemisti FT

Johdantoa
Detox-termiä on kritisoitu sillä perusteella, että se on koettu epämääräiseksi eikä asiayhteyksissä useinkaan kerrota mitä detox-termillä on tarkoitettu. Detoxilla voidaan esimerkiksi tarkoittaa”kuonan” poistamista suolistosta suolistohuuhtelun avulla. Suolihuuhtelulla voidaan toki saada apua ummetukseen, mutta toistuva suolistohuuhtelu voi heikentää paksusuolen normaalin toiminnan. Myös paasto, saunominen ja vesikylvyt ovat perinteisesti luokiteltu kehon detoxiin ja henkiseen puhdistautumiseen. Erityisen suosittu tapa paastota on nykyisin ”fasting-mimicking diet”, jossa syödään esimerkiksi viitenä päivänä kuukaudessa 40% vähemmän kaloreita kuin normaalisti. Viiden paastopäivän aikana rajoitetaan erityisesti hiilihydraattien ja proteiinin saantia ja lisätään tyydyttymättömien rasvojen käyttöä (1).

Ehkä juuri monista käyttöyhteyksistä johtuen detox-termi vetoaa ihmisiin. Moni on tiedostanut seikan, että elämme nykyisin maailmassa, jossa maa, ilma, vesi ja ravinto sisältävät runsaasti kemikaaleja ja vierasaineita, joille ihminen ei koskaan aikaisemmin ole evoluution aikana altistunut. Detoxilla tarkoitetaankin yhä enenevässä määrin erilaisten rasvaliukoisten ympäristömyrkkyjen, raskasmetallien, lääkejäämien ja aineenvaihdunta-tuotteiden poistumisen tehostamista kehosta terveellisillä elintavoilla, ruokavaliolla, kasviperäisillä aineilla, ravintolisillä, hikoilemalla ja paastoamalla.

Yksittäisiä kemikaaleja ja niiden toksisuutta on saatettu tutkia runsaastikin, mutta toksiinien yhteisvaikutuksia elimistössä ei juurikaan. Detoxiin on usein liittynyt myös henkinen puhdistautuminen esimerkiksi paaston ja saunan avulla. Maksan ja suoliston entsyymeillä on tärkeä tehtävä erilaisten sisäisten ja ulkoisten toksiinien poistamisessa kehosta, pienemmässä määrin vierasaineiden detoksifikaatiota tapahtuu myös keuhkoissa ja muissakin kudoksissa. Äskettäin USA:ssa tehdyn kyselyn mukaan naturopaattilääkäreistä (ND) 75% oli suositellut potilailleen erilaisia ravintopohjaisia detox-kuureja (2).

Usein kuuluu mainittavan, että mitään detox-kuureja ei tarvita, koska elimistö puhdistuu itsestään, mutta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Maksan toiminta myrkkyjen puhdistuksessa on nimittäin riippuvainen monesta tekijästä, kuten ihmisten geeniperimästä, iästä, sairauksista, lääkityksistä, toksiinien kokonaisaltistuksesta, ravinnosta, maksan entsyymien ja suoliston mikrobien toiminnasta ja ennen kaikkea siihen voidaan vaikuttaa omilla elämäntavoilla.

Maksan toksiinien poisto
Maksalla on tärkeä tehtävä kehon luonnollisessa puolustussysteemissä, jossa se muuntaa ja neutraloi kehoomme tulevat vierasaineet (ksenobiootit) ja kehon omat hormonit turvalliseen vesiliukoiseen muotoon, jonka jälkeen ne voidaan erittää pois virtsan, ulosteiden ja hien kautta (3,4,5,6). Detoksifikaatiolle välttämättömien ravinteiden riittämätön saanti johtaa lisääntyneeseen myrkkyjen kertymiseen kehoomme ja siten erilaisiin sairauksiin (7,8). Myös rasvamaksa, jota esiintyy jo lähes neljäsosalla aikuisista suomalaisista laittaa maksan myrkkyjenpoistokapasiteetin  koetukselle (9). Raskasmetallien tiedetään kertyvän rasvakudoksiin ja keskushermostoon, näistä erityisen haitallisia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Toksiset aineet lisäävät vapaiden radikaalien tuotantoa, jotka voivat vaurioittaa kehoa, jos elimistön antioksidanttivarastot ovat vähissä. Tilanne saattaa johtaa erilaisiin häiriöihin, kuten valtimoiden kovettumiseen, allergioihin, niveltulehduksiin, neurologisiin tauteihin, fibromyalgiaan ja krooniseen heikkouteen.  Lisääntynyt altistus toksiineille voi kuluttaa glutationia, sulfaatteja ja muita tärkeitä aineita, joita tarvitaan detoksifikaatiossa. Maksan toimintaa ja siten myrkkyjen poistumista heikentävät geenimutaatiot ovat hyvin tavallisia, tätä niin kutsuttua geenien polymorfismia tutkii esimerkiksi farmakogenetiikka (10). Tutkimukset viittaavat siihen, että lukuisat ruoka-aineet ja erilaiset bioaktiiviset yhdisteet voivat vaikuttaa metaboliareitteihin, jotka avustavat toksiinien poistumista elimistöstä. Näitä ruoka-aineita ja yhdisteitä ovat esimerkiksi ristikukkaiset kasvit, marjat, valkosipuli, voikukka, vihreä tee ja useat mausteet, kuten kurkuma ja rosmariini sekä N-asetyylikysteiini (NAC), kalaöljyt, kversetiini, resveratroli, lykopeeni, astaksantiini, feruliinihappo ja soijan daitseiini (11,12,13). Tieto eri ruokien vaikutuksesta maksan terveyteen on kuitenkin edelleen puutteellista.

Maksa ja lääkkeet
Lääkkeistä arviolta 80% on rasvaliukoisia ja jos maksan tai suoliston detoksifikaatiojärjestelmä ei pysty poistamaan niitä tehokkaasti, ne voivat varastoitua kehon rasvakudoksiin samaan tapaan kuin useat muutkin vierasaineet, asiaa on kuitenkin tutkittu erittäin vähän eikä asia ole täysin suoraviivaista (14). Lääkejäämien kertyminen rasvakudokseen on yksilöllistä ja riippuu siitä miten hyvin kehon detoksifikaatiojärjestelmä toimii ja miten moni lääke kilpailee poistumisesta. Suurin osa lääkejäämistä on pääasiassa inaktiiveja lääkeaineenvaihdunta-tuotteita, mutta tiedetään, että esimerkiksi monet antipsykootit ja mielialalääkkeet varastoituvat elimistöön merkittävinä määrinä ja voivat lääkkeen lopettamisen jälkeen aiheuttaa oireilua. Myös laihduttaminen ja paasto voivat laittaa rasvakudokseen kertyneet lääkejäämät liikkeelle. Tulevaisuudessa ihmisille tehdään geenitesti sopivan lääkityksen selvittämiseksi ja sivuvaikutusten minimoimiseksi (15). Testejä on jo olemassa, mutta hinta on toistaiseksi liian korkea, jotta niitä voitaisiin hyödyntää laajamittaisesti koko väestötasolla.

Autofagia ja kehon puhdistuminen
Japanilainen solubiologi Yoshinori Ohsumi sai vuonna 2016 Nobelin palkinnon autofagia-järjestelmän selvittämisestä. Autofagia on kehon puhdistus ja kierrätysjärjestelmä, jonka avulla kehon solut poistavat vaurioituneita, vanhentuneita ja tulehtuneita solupartikkeleita, muuta kuona-ainesta ja kierrättävät ne uudelleen (6). Terveyden ja solujen uusiutumisen kannalta tämä prosessi on välttämätön ja autofagian heikko toiminta ennustaakin lyhyttä elinikää, altistumista syöville ja erilaisille rappeumasairauksille, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudeille (17). Autofagia mahdollistaa myös sen, että ihminen selviää pitkän aikaa ilman ravintoa esimerkiksi paaston aikana. Paasto ja kalorirajoitteinen ruokavalio myös tehostaa autofagian toimintaa (18). Uusimpien tutkimusten perusteella tiedetään, että useat kasviperäiset aineet voivat olla avuksi autofagian toiminnalle. Tällaisia aineita ovat muun muassa kurkumiini, resveratroli, bromelaiini, betaiini ja kapsaisiini (19).

Elimistön lymfaattinen järjestelmä
Lymfajärjestelmä toimii varsinaisen verenkiertojärjestelmän rinnalla, se koostuu imunesteestä ja imusoluista ja vahvistaa immuunivastetta. Lymfajärjestelmä poistaa elimistön kuonaa ja kuolleita soluja, lisäksi se kuljettaa elimistöön sisälle päässeet bakteerit ja virukset imusolmukkeisiin tuhottaviksi. Ravitsemus, vähäinen liikunta, stressi, kylmyys, lääkitykset ja masennus vaikuttavat lymfajärjestelmän toimintaan. Uusimpien havaintojen mukaan ihmisen keskushermosto ja immuunijärjestelmä ovat yhteydessä toisiinsa imusuonien kautta (20).

Yhteenveto
Detox ja elimistön puhdistaminen sekä fyysisenä että henkisenä prosessina on aina ollut suosittua erityisesti perinnelääkinnässä. Detox-termin sijalle on myös ehdotettu ”maksan toiminnan tukemista” (”promoting liver health”), joka ehkä paremmin kuvaa tapahtuvia prosesseja myös tieteen näkökulmasta. Paasto sen sijaan uudelleenkäynnistää (”reboot”) elimistön metabolisia prosesseja. Erityisen tärkeää on tiedostaa se, että elämme ympäristössä, joka on täynnä kemikaaleja, joille emme aikaisemmin ole altistuneet ja joiden suhteen tulisi noudattaa varovaisuusperiaatetta. Jo pelkästään se, että rasvamaksaa todetaan lähes joka neljännellä suomalaisella aikuisella ja yhä enenevässä määrin myös lapsilla ja nuorilla, heikentää toksiinien poistumista elimistöstä. Onneksi tiede korjaa erehdyksiään, mutta valitettavasti se tuntuu tapahtuvan tuskastuttavan hitaasti. Tiedämme nykyisin, että maksan toksiineja käsittelevien entsyymien toiminta ja autofagia ovat yksilöllisiä prosesseja ja riippuvat geeniperimästä, niihin voidaan vaikuttaa ruokavaliolla, ravintolisillä, kasviravinteilla ja terveillä elintavoilla. Myös lymfakiertoa voidaan tehostaa oikealla ravinnolla. Elimistön detoxille on vasta äskettäin saatu alustavaa tieteellistä tutkimusnäyttöä ja on pystytty selvittämään sen taustalla olevia toimintamekanismeja ja mataboliareittejä. Tämänhetkinen laajan tieteellisen näytön puute ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jotkin detox-kuurit eivät toimisi. Tarvitaan kuitenkin hyvin tehtyjä kliinisiä tutkimuksia ja asenteenmuutosta, jotta detox-hoitoja tai maksan toimintaa tukevia hoitoja voidaan alkaa käyttää länsimaisen lääketieteen valtavirrassa.

Kirjallisuusviitteet

  1. Wei M, Brandhorst S, Shelehchi M ym. (2017) Fasting-mimicking diet and markers/risk factors for aging, diabetes, cancer, and cardiovascular disease. Science Translational Medicine 9, eaai8700, 15 February.
  2. Allen J, Montalto M, Lovejoy J. ym. (2011) Detoxification in naturopathic medicine: a survey. J Altern Complement Med 17: 1175–1180.
  3. Estabrook RW. (2003) A passion for P450 (remembrane of the early history of research on cytochrome P450. Drug Metab Disp. 31: 1461-73.
  4. Liska D, Michael L, Jones DS. (2006) Detoxification and biotransformational imbalances. Explore (NY), 2 (2): 122-140.
  5. Sears ME, Genuis SJ. (2012) Environmental Determinants of Chronic Disease and Medical Approaches: Recognition, Avoidance, Supportive Therapy, and Detoxification. Journal of Environmental and Public Health. ID 356798, doi:10.1155/2012/356798.
  6. Jandacek RJ, Tso P. (2001) Factors affecting the storage and excretion of toxic lipophilic xenobiotics. Lipids 36(12):1289-1305.
  7. Weissburger JH. (2000) Prevention of cancer and other chronic diseases wordwide based on sound mechanisms. Biofactors, 12 (1-4): 73-81.
  8. Guan, Y-S, He Q. Plants consumption and liver health. (2015) Evidence-Based Complementary and alternative medicine. ID824185; http://dx.doi.org/10.1155/2015/824185
  9. Mustajoki P. Rasvamaksa, (2019). Lääkärikirja Duodecim:
    https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00070
  10. Heliste J, Elenius K, Niemi M, Elenius V. (2016) Farmakogenetiikka saapuu klinikkaan. Duodecim 132(17): 1561-8.
  11. W. Baer-Dubowska W. H. Szaefer H. (2013) Modulation of carcinogenmetabolizing cytochromes P450 by phytochemicals in humans.
    Expert Opinion on Drug Metabolism and Toxicology, vol. 9 (8):927–941.
  12. Hodges RE, Minich DM (2015) Modulation of metabolic detoxification pathways using foods and food-derived components: A scientific review with clinical application. Journal of Nutrition and Metabolism, doi: 10.1155/2015/760689.
  13. MacIntosh A, Ball K (2000) The effects of a short program of detoxification in disease-free individuals. Altern Ther Health Med 6: 70–76.
  14. Sandermann H. Differential lipid affinity of xenobiotics and natural compounds. (2003) FEBS Letters 554: 165-168.
  15. Niemi M. (2006) Farmakogenetiikka ja yksilöllinen lääkehoito. 61: 1079.
  16. Kaarniranta K, Meri S, Eskelinen E-L. (2016) Lääketieteen Nobelin palkinto autofagian tutkijalle. Duodecim 132 (22): 2141-4.
  17. Jin MM, Wang F, Qi D ym. (2018) A critical role of autophagy in regulating microglia polarization in neurodegeneration. Frontiers in Aging Neuroscience, 10: 378; doi: 10.3389/fnagi.2018.00378.
  18. Bagherniya M, Butler AE, Barreto GE, Sahebkar A. (2018) The effect of fasting or calorie restriction on autophagy induction: A review of the litterature. Ageing Research Reviews. 47: 183-197. doi: 10.1016/j.arr.2018.08.004.
  19. Lin S-R, Fu Y-S, Tsai M-J. (2017) Natural compounds from herbs that can potentially execute as autophagy inducers for cancer therapy. International Journal of Molecular Sciences. 18, 1412; doi:10.3390/ijms18071412
  20. Louveau, A, Smirnov I, Keyes TJ ym. (2015) Structural and functional features of central nervous system lymphatic vessels. Nature 523, 16 July, 337-341.

 

 

 

 

 

Ylös