Ravitsemus

Timo Lehto, biokemisti, FT

Ravitsemus ja viralliset ravitsemussuositukset jakavat mielipiteitä ravitsemustieteilijöiden, tutkijoiden, lääkäreiden ja ravitsemusasioiden parissa puuhastelevien keskuudessa. Erityisen kiivasta vastakkainasettelua on havaittavissa lääkäreiden ja johtavien ravitsemustieteilijöiden D-vitamiinisuosituksissa. Virallisissa ravitsemussuosituksissa alle 74 vuotiaille riittää 10 mikrogrammaa päivässä, useat lääkärit sen sijaan suosittelevat D-vitamiinia 50 - 100 mikrogrammaa ja jopa suurempiakin annoksia. Jos arkkiatri Ylppö heräisi yllättäen henkiin, saisivat eräät henkilöt kunnon ripityksen D-vitamiinin liian alhaisista suosituksista. Hänen aikanaan suositus lapsille oli jopa 100 mikrogrammaa päivässä. En ymmärrä mikä näiden suositusten nostamisessa optimaaliselle tasolle on niin vaikeaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on jo vuodesta 1954 lähtien antanut kansalle ravitsemukseen liittyvää ohjeistusta. Viimeisimmät pohjoismaiset ravitsemus-suositukset julkaistiin vuoden 2013 lopulla. Nämä saivat joiltain osin kiitosta, mutta myös runsaasti kritiikkiä. Professori Mikael Fogelholm on sanonut että "ravitsemus-suosituksia ei luoda yksilöä, vaan väestöä ja isoja massoja ajatellen", viimeistään tämä lausunto on saanut kansalaiset ymmälleen. Onko siis ravitsemus-suositusten teko pelkkää akateemista ravitsemustieteilijöiden keskinäistä puuhastelua ja tilastoilla kikkailua?

Nykyiset ravintosuositukset ovat kuitenkin askel oikeaan suuntaan, niissä ei enää suositella raffinoituja viljatuotteita vaan täysjyväviljaa, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Tosin eräät henkilöt hyötyvät merkittävästi jättämällä täysjyväviljat kokonaan pois ravinnostaan, vaikka heillä ei olekaan todettu varsinaista keliakiaa. Ihmisten ruokavalio on selkeästi monipuolistunut viime vuosina, ainakin niiden joilla on varaa syödä monipuolisesti. On kuitenkin virhe tuputtaa ihmisille liikkaa kasvisöljyjä, joissa monityydyttymättömät helposti hapettuvat ja tulehdusta edistävät omega-6 rasvahapot (esim. soija-, maissi- ja auringonkukkaöljyt) ovat vallitsevina rasvoina. Kaikki kasvisöljyt eivät myöskään sovi paistamiseen tai kuumentamiseen. Transrasvoja (kovetettuja kasvisrasvoja) tulisi välttää kuin ruttoa, niiden on selkeästi osoitettu altistavan vakaville sairauksille.

Rasvasota on ollut käynnissä jo useita vuosikymmeniä. Tyydyttyneet rasvat tuomittiin lähes myrkyiksi 1970-luvulla Pohjois-Karjala-Projektin sivutuotteena. Kuolleisuus sydänverisuonisairauksiin väheni projektin aikana, mutta se väheni samaan tahtiin myös muualla Suomessa ja maailmalla, siksi onkin arveltu, että kuolleisuuden vähenemiseen vaikuttivat enimmäkseen muut tekijät kuin rasvan vähentäminen. Time-lehdessä julistettiin kesäkuussa 2014 rasvasota päättyneeksi ja todettiin, että tyydyttynyt rasva ei ole epäterveellistä kohtuudella nautittuna. On toki olemassa pieni ryhmä ihmisiä, joiden on syytä käyttää hyvin varoen tyydyttyneitä rasvoja, koska heidän perimässään on vallalla geeenejä (esim. ApoE4), jotka altistavat erittäin korkeille veren kolesteroli- ja rasva-arvoille.

Tämä vuodatus loppuu toistaiseksi tähän, mutta Internetissä on lukuisia hyviä sivustoja
joista voi ammentaa hyödyllistä ravitsemustietoa ja jopa terveys-satiiria:

ProHealth-sivusto: www.prohealth.fi
Christer Sundqvistin Ilta-lehtiblogi: http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/
Pronutritionist blogi: www.pronutritionist.net
Pöperöproffa blogi: http://patrikborg.blogspot.fi

 

healthy_heart

 

Ylös