Voiko magnesiumista tulla puutos ?

Timo Lehto, biokemisti FT

Johdantoa
Magnesium on elintärkeä kivennäisaine ja elektrolyytti, jota tarvitaan yli 300 solureaktiossa, se toimii läheisessä yhteistyössä elimistössä kalsiumin, kaliumin, natriumin ja D-vitamiinin kanssa. Ravitsemustutkimukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat, että magnesiumin saanti ei aina yllä saantisuositusten tasolle (1,2,3). Usein kuulee sanottavan, että ”magnesiumista ei voi tulla puutos, koska silloin sydän pysähtyy”. Vedotaan myös siihen, että koska ”magnesiumia esiintyy niin monessa ruuassa, terveellä ihmisellä ei voi esiintyä magnesiumin puutosta”. Kumpikaan näistä väitteistä ei kestä kriittistä tarkastelua, sillä magnesiumin puutos ei ole harvinainen ilmiö edes normaaliväestöllä. Koska magnesiumia tarvitaan niin monessa elimistön toiminnassa sen marginaalinenkin puutos voi aiheuttaa oireita. Jos elimistön magnesiumvarastot ovat vähissä, magnesiumia puretaan luustosta ja lihaksistosta, jotta tärkeimmät fysiologiset toiminnot, kuten sydämen syke saadaan ylläpidettyä.

Magnesiumin terveysvaikutukset
Magnesium auttaa vähentämään väsymystä ja uupumista. Se auttaa ylläpitämään normaaleja lihastoimintoja ja lihasten normaalia supistelua. Se edistää hermoston normaalia toimintaa ja psykologisia toimintoja. Magnesium ylläpitää vahvaa luustoa ja hampaistoa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on listannut 10 erilaista vankkaan tieteelliseen tutkimustietoon perustuvaa terveysväittämää, joita voidaan käyttää magnesiumia sisältävien valmisteiden markkinoinnissa terveelle väestölle (4).

Magnesiumin puutos
Magnesiumin puutos voi johtua sen riittämättömästä saannista, huonosta imeytymisestä, lisääntyneestä erittymisestä tai näistä kaikista. Myös sukupuolella ja iällä on vaikutus magnesiumin tarpeeseen. Magnesiumin puutos on vaikea todeta yleisimmin käytetyllä seerumin magnesium-mittauksella, tärkeää onkin haastatella asiakasta oireiden laadusta. Seerumin magnesiumin mittaustulos on vain suuntaa antava, sillä suurin osa magnesiumista sijaitsee solujen sisällä ja vain 0,3 % magnesiumista on vapaana veressä. Vaikka seerumin magnesium olisikin viitealueen sisällä voi henkilöllä silti olla magnesiumin puutos (5). Yksi parhaimpia testejä mittaamaan magnesiumin puutosta on magnesiumin rasitustesti. Kyseisessä testissä henkilölle annetaan annos magnesiumia, jonka jälkeen magnesiumpitoisuudet mitataan vuorokausivirtsasta ja seerumista (6). Valitettavasti testi ei ole rutiinikäytössä.

Magnesiumin imeytyminen vaihtelee suuresti (10-70 % ), riippuen ruuan/ravintolisien magnesiumpitoisuudesta ja elimistöön varastoituneen magnesiumin määrästä. Ravinnon liian runsas kuitu, viljan fytaatit, lisäaineiden polyfosfaatit, happosalpaajalääkitys sekä vähäinen proteiinien saanti heikentävät magnesiumin imeytymistä (7,8,9,10,11). Munuaiset säätelevät magnesiumin aineenvaihduntaa elimistössä. Tilanteissa, joissa magnesiumin saanti on niukkaa munuaiset ottavat uudelleen kierrätykseen poistumassa olevan magnesiumin. Vanhemmalla väestöllä tämä säätelyjärjestelmä ei välttämättä toimi enää tehokkaasti ja siksi heillä voi kehittyä helpommin magnesiumin puutos (12,13). Alkoholi ja useat lääkkeet, kuten nesteenpoistolääkkeet, eräät antibiootit ja immunosupressiiviset lääkkeet lisäävät magnesiumin poistumista elimistöstä.

Magnesium ja lihaskrampit
Magnesiumia on perinteisesti käytetty myös lihaskramppien ehkäisyyn ja hoitoon. Jostain syystä tiedeyhteisö ei ole ollut kiinnostanut tutkimaan asiaa syvällisemmin ja siksi laajempaa tutkimusaineistoa magnesiumin puutoksen vaikutuksista lihaskramppeihin ei ole. Vain raskaana oleville on tehty perusteellisempia tutkimuksia aiheesta, ja useimmissa näistä tutkimuksista magnesiumlisien on todettu vähentävän lihaskramppien määrää ja voimakkuutta (14). Magnesiumin vaikutusta kuntoharjoittelun aiheuttamiin tai sairauksista johtuviin lihaskramppeihin ei ole juurikaan tutkittu. Myös magnesiumin ja siihen liittyvien muiden elektrolyyttien (kalsium, kalium, natrium) vaikutuksista lihaskramppeihin eri ikäryhmissä, erityisesti vanhemmalla väestöllä tarvitaan lisää tutkimusta.

Yhteenveto
Vähintäänkin lievää magnesiumin puutosta esiintyy yleisesti länsimaissa, johtuen muun muassa huonoista ruokailutottumuksista, raffinoidusta ravinnosta, erilaisista imeytymishäiriöistä suolistossa ja lääkityksistä. Magnesiumin puutoksen oireita on joskus vaikea tunnistaa kyseisestä kivennäisaineesta johtuviksi, sillä pelkkä veriarvoihin tukeutuminen voi johtaa harhaan. Ravintolisänä käytettävät magnesiumvalmisteet ovat usein tehokkain tapa korjata nopeasti marginaalisen magnesiumpuutoksen aiheuttamia oireita. Luonnollisesti on myös pidettävä huolta siitä, että ruokavalio sisältää riittävästi magnesiumia sisältäviä ruoka-aineita. Ylimäärä magnesiumia erittyy pois terveillä ihmisillä, mutta munuaisten vajaatoimintaa sairastavien on syytä olla varovainen magnesiumlisien käytön suhteen.

Kirjallisuusviitteet

1) Moshfegh A, Goldman J, Ahuja J, Rhodes D, LaComb R. What We Eat in America,
NHANES 2005–2006: Usual Nutrient Intakes from Food and Water Compared to 1997 Dietary
Reference Intakes for Vitamin D, Calcium, Phosphorus, and Magnesium; U.S. Department of
Agriculture, Agricultural Research Service: Washington, DC, USA, 2009.
2) Nationale Verzehrsstudie II. Available online: http://www.was-esse-ich.de/uploads/media/
NVSII_Abschlussbericht_Teil_2.pdf (accessed on 13 June 2015).
3) Shah NC, Shah JG, Li  Z, Jiang XC, Altura BT, Altura BM. Short-term magnesium
deficiency downregulates telomerase, upregulates neutral sphingomyelinase and induces oxidative
DNA damage in cardiovascular tissues: relevance to atherogenesis, cardiovascular diseases and
aging. Int. J. Clin. Exp. Med. 7: 497–514, 2014.
4) http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2010.1807/epdf
5) Marvaala E. Magnesium – huomionarvoinen elektrolyytti. Duodecim 113: 97-98, 1997
6) Trauninger A, Pfund Z, Koszeki T, Czopf J. Oral magnesium load test in patients with migraine. Headache 42(2):114-119, 2002.
7) Gröber U, Schmidt J, Kisters K. Magnesium in Prevention and Therapy. 7(9):8199-8226, 2015.
8) Gröber, U. Interactions between drugs and micronutrients. Med. Monatsschr. Pharm. 29:
26–35, 2006.
9) Classen HG, Gröber U, Kisters K. Drug-induced magnesium deficiency. Med. Monatsschr.
Pharm. 35:274–280, 2012.
10) Franz KB. Influence of phosphorus on intestinal absorption of calcium and magnesium. In: Itokawa Y, Durlach J (eds.) Magnesium in Health and Disease. John Libbey & Co., London, U.K., pp. 71–78, 1989.
11) Wisker E, Nagel R, Tanudjaja TK, Feldheim W. Calcium, magnesium, zinc, and iron balances in young women: Effects of low-phytate barley-fiber concentrate. Am J Clin Nutr 54:553–559, 1991.
12) Lowik MRH, van Dokkum W, Kistemaker C, Schaafasma G, Ockhuizen T. Body composition, health status and urinary magnesium excretion among elderly people (Dutch nutrition surveillance system). Magnes Res 6(3):223–232, 1993.
13) Rude, RK. Magnesium disorders. In: Kokko JP, Tannen RL (eds.) Fluids and Electrolytes, 3rd Ed. W.B. Saunders Co., Philadelphia, PA, U.S.A., pp. 421–445, 1996
14)https://www.mayoclinic.org/healthy-lifestyle/pregnancy-week-by-week/expert-answers/leg-cramps-during-pregnancy/faq-20057766


Ylös